Politikkikkut oqaaseqartartup oqallittoqangaatsiarnissaa siulittoraa

Aalisarnermut inatsisissaq Inatsisartuni aqagu qitioqqissaaq, oqallittoqangaatsiarsinnaasorlu politikkikkut oqaaseqartartoq oqarpoq.

Allattoq Nicole Sander Bertelsen, Lærke Schmidt Fallesen

maajip 09-at 2024 09:16

Oqallisigineqangaatsiarlunilu assuarineqarpoq. Taamaattorli Inatsisartuni aappassaaneerneqassaaq. Soorunami aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut pineqarpoq.

Aalisarnermut ataatsimiititaliap qaammatip ataatsip missaani suliarinnereernerata kingorna Inatsisartuni politikerit aqagu oqallisiginneqqissapput.

Aalisarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissuteqarnissamut allannguuteqarnissamullu siunnersuuteqarnissamut qaammatip ataatsip missaa atorpaa. Allannguutissat siunnersuut Inatsisartuni ilaasortat ippassaq tigusaat danskisut 86-inik, kalaallisullu 143-nik ikinnerunngitsunik qupperneqarput.

Aamma atuarukAalisarnermut inatsisissamut siunnersuut nutartigaq piareertoq

Naallu apeqqutinik suli amamsoqaraluartoq akerliusunillu akerlilerneqaraluartoq tallimanngorpat oqaluuserineqaqqissaaq, oqallittoqangaatsialersinnaasorlu politikkikkut oqaaseqartartup, Ineqi Kielsenip siulittorpaa. Taanna Siumumit Inatsisartunut ilaasortaanikuullunilu Inatsit Tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitami siulittaasuunikuuvoq. Taanna parteerisimasaminit maanna ilaasortaajunnaarnikuuvoq.

Aalisarneq pillugu inatsit

Aalisarneq pillugu inatsisissaq ukiuni 20-ni utaqqineqarsimavoq.

Inatsit maanna atuuttoq 1996-imeersuuvoq. Taamanili inatsimmut ilassutinik allannguutinillu arlalissuarnik inatsisartut aalajangiisarput.

Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuaq aalisarneq pillugu inatsip qanoq imaqarnissaanut inassuteqaatinik arlalinnik 2021-mi saqqummiivoq.

Aalisarnermut naalakkersuisoqarfimmi atorfillit inatsisissamik saqqummeeqqammerput. Tusarniaassutigineqarnera pingasunngornermut januaarip 24-anut killeqarpoq.

Nunaqarfinni illoqarfinnilu politikerit aalisartullu, inatsisissap oqaasertaasa tusarniaassutigineqarnerata sapaatit akunnerinik arfineq-pingasuinnarnik sivisussusilerneqarsimanera puffaqqassutigaat.

Kim Kielsenip aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut marsimi tunniuppaa.

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerminni aalisarnermut inatsit oqaluuserissavaat.

Allisiguk

Illuatungiliuttut ikinnerussuteqarlutik oqaaseqaateqaammik atsiornikuummata, tassa Demokraatit Naleqqallu siunnersuut suli naammagisimaarnagu nalunaarutiginikuummatigu oqallinnertoq annertusinnaavoq.

- Aappassaanerinninnermi oqallisiginnerujussuartarneq naliginnaasuunngilaq, kisianni una inatsisissaq inuiaqatigiinni taama pingaaruteqartigimmat qularnanngitsumik annertuumik aamma oqallisigineqarumaarpoq, taanna oqarpoq.

Arlallit nalinginnaasumik ingerlanngitsut

Inatsisartuni politikerit siunnersuummik oqaluuserinninneranni siunnersuut Aalisarnermut ataatsimiititaliamut nassiuteqqinneqarsinnaassasoq, Ineqi Kielsen oqarpoq. Taamaattoqartarnerali nalinginnaasuunngitsoq, taanna oqarpoq.

- Naatsorsuutigivara isumaliutissiissut aappassaaneerinninnerup kingorna isumatissiissusioqqinnissamik Inatsisartut piumasaqarlutik ataatsimiititaliamut ingerlateqqeqqissagaat, taanna nalinginnaasuunngilaq inatsisissani, tassa aappassaaneerinnereernermi toqqaannartumik amerlanertigut pingajussaaneerinnittoqartarpoq, kisianni uani naatsorsuutigivara eqqoriakannersinnaallugulu ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq, taanna oqarpoq.

Amerlanerussuteqartut isiginiarai

Oqallinnerli aqagu qanorluunniit annertutigissagaluarpat naalakkersuisoqatigiit taperserneqarlutillu Inatsisartuni amerlanerussuteqarnerat pingaaruteqarpoq.

Tamatuma saniatigut Ineqi Kielsenip oqallinnissamut sinaakkusiisumik ataatsimiititaliap suliaqarluarsimanera isumaliutissiissuteqarluarneralu erseqqissaatigaa.

- Kisianni ataatsimiinnerup suli ulluni 20-ni ingerlanerani nukissamik isumalluutinillu atuinissaq pitsaasuusoq isumaqarpunga, taanna oqarpoq.